Keskellä revontulien näytöstä havahduin kipuiluun. Entisiin haavoihin ja kovapäisiin mieliin.
Etsin onnea orapihlajatiellä. Orjantappuroita ja ohdakkeita. Olemista ja olemattomuutta. Kärsimysten kruunu.
Katsoin taakseni (ehkä) viimeisen kerran. Annoin anteeksi itselleni.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.